Eilen oli noin tuhat asiaa hoidettavana, mutta törmäsin Ruohiksessa Peteen, joka oli matkalla Liberaalimafiaan, jonka jälkeen päädyttiin pienemmällä porukalla pahamaineiselle Silver Clubille – ja unohdin mangoni sinne! Olisin niin halunnut päästä maistattamaan kämppiksellekin. Kaikki joille maistatin, niin tytöt kuin pojat, oli ihan pähkinöinä näistä:
Tällä kertaa liikkeen nimi oli muistaakseni “Maharaja” tai jotain sinnepäin, mutta kun käyt kaverin kanssa läpi kaikki ne 4 tai 5 Hakaniemen etnokauppaa, myös ne mitkä on Vii Voanista seuraavassa korttelissa, ja kysyt kassalta mangoja tai tuoreita hedelmiä, niin taatusti jostain takahuoneesta löytyy jotain todella spesiaalia:
Eki veti ainakin puolet ihan kuorineenkin, ja jo mausta huomaa, että jos jotain torjunta-aineita on käytetty, korkeintaan häviävä murto-osa perus markettihedelmien määrästä, jotka maistuukin ihan myrkylle. Kuten Durianrider opettaa, todellisen luomuhedelmän tunnistaa ennen kaikkea aivan mahtavasta mausta (ja toisinaan myös muurahaisista – koska ötökätkin tykkää luomusta). Muurahaiset on paljon parempi (ja sikana edullisempi) sertifikaatti kuin viranomaisten byrokraattinen ja siten yli-hintainen babylon-”luomu”.
“’Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää’ Tess. 5:2. Testissä tänään männynsiitepöly, poronsarviuute, damiana, Yohimbe Bark, colostrum, maca, muira puama ja rain forest rush… Toistaseksi arvio, PIDETÄÄN/ toimii!! Tietenkin Puhdistamon rakkauspakkauksen kanssa, unohtamatta fytoplanktonia!”
– Erkki P
