Miten ruoka eroaa Ruoasta?

1. Maaperä
– suosi ruokaa, joka on kasvatettu rikkaassa maaperässä, tai peräti villissä luonnossa. Tehovehnä kuluttaa maaperästä viimeisetkin ravinteet, kun taas kaikkein terveellisimmät, hifeimmät jutut ovat poikkeuksetta terveellisiä myös maaperälle – ja itseasiassa koko planeetalle.

2. Ikä
– suosi kasveja, jotka ovat ehtineet kerätä ravinteita (ja mitälie informaatiota) vuosien ja jopa vuosikymmenten ajan – ei kannata syödä pelkkiä yksivuotisia kasveja ja pariviikkoisia broilereita. Hidas mutta kestävä goji on ravinnerikkaudeltaan ihan eri luokkaa kuin nopeastikasvatettu tomaatti. Pakuri ehtii tiivistää itseensä kaikki parhaat palat siitä huikeasta ravinnemäärästä, jota puu vuosikymmenien aikana kerää syvältä ja laajalta alueelta niin maasta kuin ilmastakin. Vähän eri asia kuin salaatinlehti, jonka heikot juuret ulottuvat noin parin sentin syvyyteen, josta ei yhtenä kesänä saa “ihan” samaa ravinnemäärää kuin vaikkapa se monivuotinen, jopa metrien syvyyteen ulottava rikkaruoho (puusta puhumattakaan). Nyt ymmärrät myös, miksi se 75-vuotinen Ginseng-juuri maksaa netissä “hieman” enemmän kuin se 6-vuotinen.

3. Monipuolisuus
– ei, nyt en tarkoita sitä monipuolisuutta, minkä näet supermarketissa. Kun listaat kaikkien niiden eri tavoin paketoitujen viidentuhannen toinen toistaan houkuttelevamman brändituotteen kaikki ainesosat, huomaat, että niissä on reilusti laajempi valikoima lisäaineita kuin varsinaisia raaka-aineita!! Raaka-aineita et ääs-marketin pakatuista brändituotteista löydä yli kahtakymmentä!! Sama sianliha, naudanliha, vehnä ja maito niissä kaikissa on. Ja sokeri, kananmuna ja pari muuta juttua.
– Viidentoistaq vuosittaisen raaka-aineen sijaan suosittelen syömään joka päivä kymmeniä eri raaka-aineita ja viikossa jopa toista sataa! Katso vaikkapa Pure Synergyn raaka-aineluetteloa – se on yhtä pitkä kuin markettibrändituotteen lisäainelista – mutta ilman lisäsineita:
Spirulina, Sini-viherlevä, Chlorella
Dunaliella Salina, Kelp, Wakame, Kombu, Bladderwrack, Dulse, Laver
Hirssin idut, Quinoa, Parsakaali
Omena, Mustikka, Vadelma, Vihreä papaija
Reishi, Shiitake, Maitake, Agaricus, Cordyceps
Astragalus, Eleuthero eli “siperien ginseng”
Goji, Dong Quai, Shizandra
Polygonum Multiflorum, Rehmannia, Codonopsis, lakritsa, polygala, inkivääri ja pari joita en edes tunnistanut (juuret)
Vehnänoras, ohranoras, kauranoras, sinimailasen oras
persilja, pinaatti, lehtikaali,
Nokkonen, puna-apila, takiaisenjuuri, poimuhierakka, luhtavuohennokan kukka ja lehti, neidonhiuspuun lehti, voikukka, ruusunmarja
Neilikka, rosmariininlehti, salvia – ja lopulta vielä e-vitamiini (auringonkukasta)

Nopeasti laskemalla sain peräti 60 raaka-ainetta!! Eikä yhtään synteettistä kemikaalia, joita siis marketissa on aina ja poikkeuksetta laajempi valikoima kuin itse raaka-aineita!!
Ja nyt en ala edes puhumaan Pure Synergyn raaka-aineiden laadusta, verrattuna vaikkapa makkaran (tai kouluruoan tai työpaikkaruoan tai “kotiruoan” tai ravintolaruoan) raaka-aineiden laatuun…

4. Jalostus vs. alkuperäisyys
– suosi alkuperäisiä lajikkeita. Kyyttö on parempi kuin teholehmä; speltti on parempi kuin venhä. Ja nokkonen on kaikkein paras.

5. Käsittely
– suosi Ruokaa Sellaisenaan, tai korkeintaan kivikautisilla keinoilla käsiteltynä. Vältä: sähköä, tehtaita, mikroaaltouuneja – kaikkea keinotekoista. Luonnonkivillä puristettu oliiviöljy on vähän eri juttu (kuin se halvempi heksaanijäämäinen)
– nokkosestakin saa vieläkin paremman, kun siitä tekee villivihanneshapatteen – tai mehustaa mekaaniseen puristukseen perustuvalla laitteella. Jo vuosituhansien ajan ruoka-aineet on osattu käsitellä niin että niistä lähtee irti enemmän makua ja ravinteita, “mehua”. Mutta toisin kuin mikrot sun muut teollisuuskikat, nämä laadukkaammat menetelmät eivät pilaa raaka-ainetta vaan parantavat sitä. Sähkölaitteiden ryöstäessä elintärkeät negatiiviset ionit (eli elektronit), sisältää nuotiokahvi niitä sitäkin enemmän (ja mm. siksi maistuu paremmalle ja energisoi ihan eri tavalla – sama ilmiö jonka havaitset kun vertaat mikä olo tulee puusaunassa vs. elektronit anastavassa ja siten energiatvievässä sähkösaunassa).
– Hifejä juttuja omaan ruoan käsittelyyn: Pyrex-lasikattila, keraaminen veitsi, kiviuuni, kuparinen pannu. Tiesitkö, että myös puutarha kukoistaa ihan eri tavalla kun vaihdat väkivaltaisen raudan/teräksen jalometallista kuten kuparista valmistettuihin maanmuokkausvälineisiin?

6. Lisäaineet
– arvaa miksi lisäaineita lisätään? Peittämään surkean, täysin _askanmakuisen sikahalvan tehotuotetun ns. raaka-aineen surkea maku ja ällöttävä, limainen koostumus. Älä koskaan syö mitään, missä on lisäaineita, koska lisäaineita käytetään vain huonojen todella surkeiden raaka-aineiden kanssa. Aito (ja tuplasti kalliimpi) parmankinkku ei mitään teollisuusnitriittejä tarvitse. Se on hyvää sellaisenaan.
– turha syödä purkista mitään missä lukee sellaisia kummallisia kemia-sanastoja joista kukaan muu ei voikaan saada selvää. Heitä roskiin kaikki missä lukee “magnesiumstearaatti” tai mikä tahansa -stearaatti tai -kaseinaatti tai vaikka piidioksidi. Kaikkeen on olemassa paremmat, aidot vaihtoehdot, oikeasti laatutietoisilta firmoilta (tai sitten suoraan luonnosta). Kyllä, Solgar on vähän parempi kuin perus apteekkikama, mutta niidenkin tuotteista iso osa on haitallista täyteainetta, joka estää solureseptoreita kunnolla vastaanottamatta itse ravinteita.
– myöskään iholle ei kannata laittaa mitään mitä ei suuhun laittaisi. Jos siinä (uusimman hollywood-staran mainostamassa) purkissa lukee “triklosaani” ja “natriumlauryylisulfaatti”.. no, maista. (tai siis älä maista – myöskään ihon kautta)

7. Myrkyt (eli ne, joita ei tarvitse merkata lisäaineluetteloon)
– suosi ruokaa, joka osaa kasvaa ihan itse ilman NPK-lannotteita ja “torjunta-aineita”, joita vanhan kansan kielessä kutsutaan ihan rehellisesti “myrkyiksi”, koska sitä ne ovat. Iso osa niistä sotkee tuholaishyönteisten hormonijärjestelmää tehden niistä steriilejä. MIKSIKÖHÄN HEDELMÄLLISYYSLUVUT HEITTÄÄ LEHMÄNHÄNTÄÄ MYÖS NIITÄ SYÖVIEN IHMISTEN KESKUUDESSA?
– P.S. Kuten me Erkin kanssa aina muistetaan mainita kaikille hedelmällisen näköisille naisille, “kannattaa suosia lisääntymiskykyisiä miehiä” (ja sitten hymyillään kilpaa)

8. Tuoreus
– suosi vanhaa (siis pitkään kasvanutta) – mutta etenkin niiden nuorempien juttujen kohdalla suosi tuoreutta. Ei, keskuskeittiössä valmistettu ei ole tuoretta, eikä sitä saa alas (paitsi hirmu määrällä sitä natriumglutamaattia ja muita lisäaineita ym keinokemikaaleja, mitä kaikki koulu- ja työpaikka”ruoka” on täynnä)
– entä jos ei ole varaa syödä kuin vauraat? Syömällä kuin vauraat, vaurastuu. Mielikuvitusta käyttämällä pystyy syömään jopa laadukkaammin kuin rikkain pohatta, ja silti pitämään ruokalaskun jopa alle sen mitä perus rahvaalla menee – kun lasketaan mukaan pitsat ja viiden euron kaljat.

Kaiken kaikkiaan:
– enemmän kaikkea hyvää – ravinteita, elinvoimaa, elävää nestettä, aitoa makua ja väriä (lisäaineroskan sijaan) – ja valikoiman laajuutta eli monipuolisuutta. Enemmän syömisen vapautta ja nautiskelua
– vähemmän: myrkkyjä, lisäaineita ja yksiväristä, tylsän-ruskean-harmaata roskaa. Kyllä, tämä koskee myös “Mummon muusia” ja ruskeaa kastiketta

Ravinteiksi voi laskea myös auringonvalon, liikkuvan ilman, naurun ja ystävyyden

Ja siihen toiseen kategoriaan voi lukea mm. ankeuden ja vakavuuden

Käytännössä olennaista on:
1. Laatu
2. Sulavuus
3. Monipuolisuus
Optimoi ruoansulatusta (kuten kaikki kansat kaikkina aikoina, lukuunottamatta tätä ihme babylonia), hanki kattava valikoima kaikkea niin merestä, maalta kuin ilmasta, ja hifistele laadulla niin se on siinä.

Comments are closed.